Hauska isänpäivälahja

Avainsanat

,

Vieläkö mietit isälle lahjaa? Minä sain idean yhtäkkiä korttia kasaessa. Tykkään sen verran askartelusta että korttien tekeminen on aina yhtä hauskaa leikkaa ja liimaa touhua.  Kaikki käsintekeminen on kivaa; sukkien kutominen, leivonta, hieronta.. oireet rajottaa tällä hetkellä eniten kutomista ja leivontaa. Niitä joita tekisin kaikkein mieluiten. Mutta nyt jaksan laittaa ajatusta korttien tekemiseen ja se on hienoa se.

WP_20141104_010

Huomasin FSF:n pahvisen sienilaatikon potentiaalin ja halusin käyttää sitä jotenkin kortissa. Samalla tajusin että voin samantien antaa lahjaksi yhden pikauutteen isälle kokeiltavaksi. Teemaksi tuli siis reishi.

WP_20141104_012

Sekoita jauhe kuumaan veteen ja juo illalla niin nukut hyvin ❤

WP_20141104_015 WP_20141104_021

Siitä tuli aika hauska pieni lahja. Tässä aika hyvä vinkki mitä isälle lahjaksi. Itsetehty kortti on aina kiva. Sienijauheen voi valita sen mukaan mikä sopii sun isukille parhaiten, ja niitähän saa ostettua joistain paikoista yksittäisinä, esim. punnitse&säästä liikkeistä. Eli ei tarvitse kokonaista pakettia ostaa jos haluaa vaan maistiaisen. Jos isäsi ei odota mitään suurta lahjaa eikä perusta turhasta tavarasta, tämä ilahduttaa varmasti.

#reishi #terveys #stressinpoisto #isä #isänpäivä #lahja #toimii #FSF

WP_20141104_022

Reishi mushroom – Ganoderma lucidum

Ps. Isäni ei lue blogiani joten voin huoletta julkaista tän jo 😀

Testissä – Instant Chaga

Avainsanat

,

Heräsin eilen aamulla orastavan kurkkukivun kanssa. Ensimmäinen ajatus oli nyt EI saa tulla kipeeksi ja äkkiä pakurit tulille. Siispä tänään on toisen sienituotteen esittelyn vuoro Four Sigma Foodsilta; instant Chaga Tämä instantti yllätti varsin miedolla ja puhtaalla maullaan. Todella hyvä ensimmäistä sienijuomaa kokeilevalle! Eikä muuten ollut orastavasta kurkkukivusta tänä aamuna tietoakaan, vaikka kävin taas kaula paljaana ulkona hyppelemässä..

InstagramCapture_6f61aea9-7fa8-4301-b72c-177629a989dd[1]

Ainesosat yhdessä jauhepussissa: 50% pakurikääpää, Siperian Ginsengiä, minttua, ruusunmarjaa

Tämä tuote on jumalainen immuunibuusteri ja väsymystä vastaan taisteleva. Siitä kertoo mukaan valikoidut yrtit, jotka ovat toinen toistaan parempia vähentämään kausiflunssia ja piristämään pimeyden keskellä. Ginsengiä suositellaan väsymysoireyhtymään koska sen sanotaan auttavan tehokkaasti väsymykseen ja vastustuskykyyn. Ruusunmarjassa on paljon C-vitamiinia, mikä sekin piristää. Itse olen huomannut C-vitamiinin piristävän vaikutuksen sitruunajuomien kautta. Saan niistä aina pienen energiapiikin. Minttu rauhottaa hermostoa.

WP_20141031_018[1]

WP_20141031_011[1]

WP_20141031_010[1]

Onnenbambu ostettiin mulle uuteen kotiin tuomaan parempaa onnea. Taitaa tepsiä 🙂

WP_20141031_008[1]

InstagramCapture_c2755112-14d6-4e0e-bc73-86e2b1c3b3d5[1]

Pakurikääpä, Inonotus obliquus, kasvaa koivussa.

WP_20141031_004[1]

Reishit on jo melkeen juotu, ja kyllä voin sanoa että se rauhottaa oloa tosi mukavasti. Jos joku ihmettelee, mistä tiedän tätä kaikkea, niin olen lukenut paljon luonnonyrteistä ja luonnonhoidoista kuluneen vuoden aikana. Kaikkea teollista on syytä välttää tälläisessä sairaudessa, joten (hyväksi) vaihtoehdoksi jää voimien eheyttäminen luonnollisesti. Aihe kiinnostaa kovasti joten tieto jää helposti päähän. Se on aina yksilöllistä, mikä yrtti sopii kenellekin. Jos joku on jo oman elämänsä zen ja rauhallisempi kuin Paavo Lipponen, ei reishin vaikutus ole samanlainen kuin stressaantuneella. Vaikutukset on selkeitä fysiologisia tapahtumia, joten kortisolia ei ole syytä alentaa jos se on jo tarpeeksi matala. Uskon että oma vaisto ja ”himot” kertovat mitä tarvitsee. Lakritsin himo liittyy varmasti omalla kohdallani jotenkin verenpaineeseen ja lisämunuaisiin sekä suolatasapainoon. Jos se maistuu hyvältä, syö tai juo sitä! Tässä minun ohjeeni. Hyvää marraskuuta!

Yhteistyössä Four Sigma Foodsin kanssa.

Todisteita aidosta väsymyksestä

Avainsanat

, ,

Turhaudun niin paljon joka kerta, kun joku ei ymmärrä että en ole enää normaali, terve ihminen kuin ennen. Koen joka päivä luonnotonta ja invalidisoivaa uupumusta ja fatiikkia, sekä kärsin unettomuudesta. En taatusti ole yleensä hirveän iloinen tai hyväntuulinen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että olisin myöskään masentunut. En ole masentunut, en vieläkään. Tilanne voi olla hyvin toisenlainen kahden vuoden päästä, jos vointini menee vain huonommaksi. Silloinkaan tilanteeseen ei auta terapia, vaan oikeanlainen hoito tähän neurologiseen sairauteen. Ihan sama asia kun MS -tautia sairastavaa käskettäisiin hakemaan apua psykiatrialta vaikeisiin keskushermosto-oireisiin. Ihmisten asenteeseen tätä mysteerisairautta kohtaan on tultava muutos. Tämä on yhtä fyysinen tila kuin syöpä tai HIV. Jos itseasiassa saisin valita, sairastaisin mielummin HIV:tä kuin CFS:ää. Miksikö sanon näin? HIV:ä on tutkittu vuosikymmeniä ja siihen on löydetty lääkitys, joka estää sairauden etenemisen. Potilas voi elää lähes tuikitavallista elämää HIV -diagnoosilla tätä nykyä. Vielä 2 vuosikymmentä sitten diagnoosi saattoi johtaa kuolemaan.

Yritän epätoivoisesti etsiä apua sairauteeni, jonka todenmukaisuutta epäilee joka toinen lääkäri. Onneksi olen saanut jo hieman apua, yksityiseltä puolelta tietenkin. Minulla tämä sairaus ilmenee enemmän lihassairautena, kun toisilla on jatkuvaa aivosumua ja infektioita. En siis kirjoittele tänne blogiin pelkästään kevyitä höpöhöpö -juttuja, vaan sitä karua faktaa jota käyn läpi joka ikinen päivä. Koska en pysty enää olemaan samalla tavalla yhteydessä tärkeisiin ihmisii, koen, että he ymmärtävät minua paremmin kun lukevat kirjoituksiani. Jaan täällä sellaisia asioita joista en ole välttämättä puhunut kenellekkään aiemmin. Kunnioitan suuresti sitä, että te ymmärrätte etten pysty useimmiten tapaamaan tai edes puhumaan puhelimessa. Tiedätte mitä minulle kuuluu kun kirjoitan tänne. Tämä on minun tapani purkaa sieluani.

Merkittävä uutinen oli ilmestynyt ylen sivuille toissapäivänä; väsymysoireyhtymää potevien aivoista löytyi poikkeavuuksia. Saman uutisen voi lukea englanniksi täältä.

Tämä osoittaa sen että ”väsymys” ei ole keksittyä eikä sitä voida pitää psyykkisenä. Artikkelissa sanotaan:

Kun tutkijat vertasivat potilaiden ja verrokkien aivokuvia, he havaitsivat eroja aivojen valkean aineen määrässä. Valkeaa ainetta oli potilailla vähemmän kuin terveillä, mikä saattaa johtua väsymysoireyhtymään kuuluvasta tulehdustilasta.

Potilaiden aivoissa oli lisäksi muita poikkeavuuksia, jotka todennäköisesti liittyivät väsymysoireyhtymään. Potilaiden aivoissa oli johdonmukaisia poikkeavuuksia hermoradan osassa (arcuate fasciculus), joka yhdistää otsalohkon ja ohimolohkon.

Lisäksi potilaiden aivojen harmaassa aineessa oli paksuuntumista kohdissa, joita arcuate fasciculus yhdistää. Nämä poikkeavuudet olivat sitä suurempia mitä pahemmat väsymysoireyhtymän oireet potilaalla oli.

Tutkimuksia on tehty ulkomailla jo pitkään, ja olen tiennyt että joillain CFS -potilailla näkyy samankaltaisia poikkeavuuksia aivoissa kuin MS -potilailla. Tein monta kuukautta sitten postauksen ”Tulehdus keskushermostossa”. Näitä asioita on vaikea selittää ohimennen maallikolle joka ei käsitä sairaudenkuvaa. Meillä on tulehdusta hermostossa, ja tutkimusten mukaan kehomme erittää tavallista enemmän tulehdussytokiineja. Se ei näy ulospäin. Mutta tunnen sen kehossani. Kannan sitä taakkaa. Joka päivä.

Huomisen sää

Rakkauteni syksyä kohtaan vaan kasvaa vuosi vuodelta. Syksyssä on melankoliaa, murrettuja sävyjä ja hiljenevää tunnelmaa. Siitä minä pidän. Olen varsinainen melankolikko luonteeltani ja siihen sopii viilenevät illat ja viltteihin kietoutuminen. Ja miten raikas sää tänäänkin on. Pidän nytkin ikkunaa auki ja hengitän puhdasta ilmaa keuhkoihin. Ihanaa olis päästä metsään tälläisinä päivinä. Raikas ilma on aina houkutellut mua enemmän ulos kun kuuma sää. Silloin ennen, saatoin käydä juoksulenkillä -20 asteen pakkasessa. Jepjep! Olen ollut ihan täyshullu. Muistan vieläkin miten mahtava fiilis oli tulla lämpimään sisälle sen jälkeen.

lokakuu 149 Katsokaapa, miten ihana kuva! Ette ookkaan nähneet Rikiä pitkään aikaan. Riki on yhtä ihana höselö kun ennenkin. Melko pentumaista käytöstä siis edelleen. Oon ihan innoissani kun tulee ensimmäinen joulu Rikin kanssa. Se menee varmaan ihan hulluks kun haistaa kinkun. Joulun aikoihin tulee ensimmäinen vuosikin täyteen! Jee 🙂

lokakuu 138 lokakuu 140 lokakuu 137

Kuuomenasta löyty tosi söpöjä ”luonnon kynttilöitä”, jotka on siis tehty soijasta? Viime jouluna ei ollut mitään tsäänssiä että oisin saanut joulukortteja väsättyä. Nyt oon ajoissa asialla ja kartonkia on hankittu valmiiksi. Sitten vaan oottelen inspiraatiota. Pikku sisustusinnostus on nyt päällä taas muutenkin. Nään unia taloista ja sisustamisesta. En halua tehdä kauheasti hutiostoksia, koska halvat löydöt ei yleensä miellytä pitkään. Olen alkanu ajattelemaan että mitä kalliimpi, sitä parempi. Ainakin yleensä. Vanhat esineet kiinnostaa myös. Tykkäisin esimerkiksi maalata uudelleen jonkun vanhan senkin. Ajattelun tasollehan nää kaikki unelmat jää kun en edes leipoa osaa enää.

lokakuu 148

Vaniljan tuoksuinen tuikku.

lokakuu 153

Löytyi myös monta vuotta sitten ostettuja muumikortteja laatikosta porukoilta. En muista mistä ne on ostettu, mutta tallessa ne on ollut ja pysyny siisteinä. Nämä on ehdottomasti laitettava esille kotiin.

lokakuu 151 lokakuu 152

Tykkään muumeista niin paljon, että edelleen haluisin että joku osaisi rakentaa mulle muumitalon. Se on niin siisti oikeesti! Ja ne ulkotikapuut pitää olla että pääsee livistämään millon haluaa. Kelatkaa nyt! En voi käsittää miten muumijaksoihin ei vaan kyllästy vaikka ne on nähny moneen kertaan?! Hakusessa onkin siis rakentaja, ei kalastaja. 

Se ois Halloween huomenna, harmi että en innostu siitä yhtään. Se ei tosiaankaan sovi syksyn melankoliaan. Vai tykkäättekö te kurpitsoista ja zombeista? Olisihan se kyllä ihan kiva joskus jotain juhlia, ehkä vuonna 2029. Niinhän täällä Suomessa on tapana reagoida hitaasti muutoksiin..perässähiihtäjät.

Sisko tahtoisin jäädä

Avainsanat

Viime päivinä, kun olen syventynyt miettimään sairauteni syvintä olemusta, sitä mistä se on peräisin, tulee aina se sama tunne; mähän oon aina ollu sairas. En ehkä oikesti sairas, mutta niinkuin tää sairaus olisi ollut mulla aina. Sitten muistelen..ihmettelin aina miten joku voi maata porottavan auringon alla tuntitolkulla rannalla, kun minua kävi ahdistamaan kuumuus jo puolessa tunnissa. Miksi tunsin oloni aina epämukavaksi tilanteissa joista suurin yleisö nautti: massatapahtumat, koulujen juhlat, meluisat tilaisuudet? Se sai hermoston ylivirittyneeksi ja nosti stressihormonitasoja. Korkea kortisoli aiheuttaa ahdistusta. En tykkää myöskään katsoa ihmisiä silmiin. Tuntuu että ulkopuolinen pääsee liian syvälle ihon alle ja huomaa hermostuneisuuteni.

Joku luokittelisi käyttäytymiseni psyykkiseksi häiriöksi. Minä taas olen aina tuntenut, että kyse ei ole sellaisesta, vaan jostain ihan muusta. En ole tajunnut, miten sulkeutunut ja pidättyväinen olen muiden edessä, sillä sisälläni kuohuu koko ajan. Tunnen välillä ihan liikaa ja tiedostan liikaa. En haluaisi olla niin sensorinen ympäristöä kohtaan. Silloin nähkääs kadotan itseni, kun omat ajatukseni hukkuu huomioihin toisten tunteista ja liikkeistä. En voi valita mitä tiedostan ja mitä en. Hermostoni on aina valppaana ja valmiina kuuntelemaan katujen ääniä ja kirkkaita valoja.

Kun on pakko olla yksin, en halua että minua häiritään. Jos en saa omaa rauhaa, tulen äreäksi ja vihaiseksi. Sama kaava joka kerta. Kun olen saanut rauhoittua tarpeeksi, kaipaan virikkeitä ja toimintaa kuin katujuoppo pulloaan. Silloin inhoan olla yksin ja haluan paljon ihmisiä ympärilleni. Riittää että ihmiset ovat lähellä ja minä seassa. Niin että pääsen taas aistimaan ja luomaan jännitettä hermostooni. Joskus huomaan, että toinen osapuoli huomaa että minä ymmärrän jotain enemmän hänen ajatuksistaan. Minulle on sanottu monta kertaa, että ”sä vaa tajuut”.  Se on paras palkinto erityisherkkyydestä.

Muilta osin, inhoan sitä. En koskaan ole sujut tasapainossa. Aina on oltava jotain lisää tai jotain vähemmän.

Ennen sairastumistani, en saanut oma rauhaa tarpeeksi. Jouduin koko ajan olemaan hyper tilassa ja sosiaalinen. Minusta se oli merkittävin asia, että hermostoni menetti tasapainon. Sain yliannostuksen aistimuksia joita en pystynyt enää käsittelemään. En osannut enää rauhoittua, ja mikä pahinta, en tiennyt että sosiaalisuus oli niin iso tekijä omassa herkkyydessäni. Nyt yksinkertaisesti kaipaan rauhaa koko ajan.

Kuka haluaa olla erityisherkkä? 

Huomioita lisäaineettomasta lokakuusta

Avainsanat

,

Minun osaltani lisäaineeton lokakuu on nyt päättynyt. Ajoissa, mutta hyvin tuloksin. Juu, olen suurpiirteinen. Vähän sinnepäin ja no melkeen on tietynlaisissa asioissa riittävä. Muutama päivä sinne tänne. Tein seuraavanlaisia huomioita tässä kolmen viikon aikana:

  • verensokeri tasottui
  • nälkä pysyi loitolla jopa 4-5h
  • iho puhdistui
  • päänahan kutina katosi
  • ravittu olo

Tärkein huomio oli, että tajusin mikä ruoka-aine on kaikista pahin: se SOKERI. Ei niinkään vehnä, vaan sokeri! Eihän se nyt niin iso yllätys ollut, mutta olihan se jännä huomata miten jonkun ruoka-aineen poisjättäminen vaikuttaa niin selkeästi ja positiivisesti. Oikeastaan tämä kokeilu päättyi siihen kun ystävä toi Ranskasta macaron leivoksia, mutta se oli juuri sopiva hetki. Tälläisiä kuureja on ihan hyvä silloin tällöin tehdä, puhdistaa vähän kehoa. Virkistävää. Jatkan vehnänorasjauheen käyttöä päivittäin, sillä se on ollut se puuttuva palanen mun ruokavaliossa! Aion jatkaa muuten sekalaisella syömisellä, maitosuklaata ja sokeria vältellen.

InstagramCapture_6009d51f-9d14-4bd3-832d-93274cc9b787[1]

InstagramCapture_6440c6d1-f335-4f63-b380-371c50ba34a8[1]

InstagramCapture_43829dc1-3793-4bc0-894f-26996ba2a4d9[1]

InstagramCapture_150dc107-53a7-42de-8e97-e42aa61f39c5[1]

Heti käytiin leipomaan. Pilallehan ne meni, en mä enää osaa oikeen leipoa kun keskittyminen herpaantuu niin äkkiä, voimista puhumattakaan. Pelkkä tekemisen halu ei vaan riitä. Hyvän makuisia mokkapaloja tuli, mutta olisin halunnut niistä kuohkeempia..en jaa ohjetta pohjaan, koska sitä ei ollut. Tässä kuitenkin ihanan makuisen kuorrutteen ohje, joka sopii mihin tahansa suklaaleivokseen:

Sulata ja sekoita

– 2-3rkl kookosöljyä
– 100g tummaa suklaata
– 2rkl agave siirappia

Käytin pohjassa makeutuksena CocoVin lucumaa, mikä oli ihan riittävä koska kuorrutus oli makea. Paljon kaakaojauhetta ja tummaa suklaata. Minulla ei ainakaan jäänyt suklaahammasta kolottamaan!

WP_20141018_002[1]

Olen käyttänyt lucumaa myös aamupuuroon. Lucumassa on muuten paljon kalsiumia. Hyvä niille jotka ei käytä maitotuotteita!